Lautalattian käsittely



Mietin kauan, millaisen käsittelyn haluan lautalattioille. Vierastan kellertävää puuta ja mäntyiset laudat varmasti kellastuisivat entisestään ajan kuluessa. Lattian pitäisi olla vaalea, mutta kuitenkin puun syyt saisivat näkyä... Vaihtoehtoja on paljon, mutta lopulta päätös tehtiin käytännölisyyden ja kestävyyden kantilta.

Lipeä-käsittely on nyt aika pinnalla, mutta sen helppous ja perinteisyys viehättivät. Lipeä on syövyttävää, emäksistä ainetta, johon on lisätty kalkkia. Lipeä syövyttää ja kovettaa puun pintaa, joten siihen ei tule niin herkästi kolhuja ja jälkiä. Puu vaalenee lipeän vaikutuksesta ja sen väriä pidetään yllä kuuraamalla.


Ohjeita lattian lipeäkäsittelyyn löytyy blogeista ja löysin hyvän videon Osmocolorin sivuilta ( Mäntylattian lipeä-öljyvahakaäsittely ). Lautalattia hiotaan ensin kevyesti ennen lipeän levittämistä. Lipeä sekoitetaan ja se kaadetaan astiaan. Lisäksi tarvitaan sekoitustikku, koska lipeää pitää sekoittaa jatkuvasti, jottei kalkki jää pohjalle. Lipeää levitetään leveällä siveltimellä lattialle. Ja koska lipeä on syövyttävää ainetta, suojataan iho sekä käytetään suojalaseja ja kumihanskoja työtä tehdessä.


Lipeää oli yllätävän vaikea levittää. Ihan aluksi nuukailimme, ja ainetta tuli levitettyä ehkä liiankin ohuesti. Lipeä jäi herkästi vaahdoksi laudan pintaan, jolloin tuntui ettei se jäänyt puuhun kiinni. Kaikissa ohjeissa kyllä neuvottiin käyttämään ainetta 'reilusti'. Mutta, vaikka lipeää tulikin ehkä ohjetta vähemmän, päivän kuivuttuaan pintaan oli noussut valkoinen kalkki.


Kalkki pitää hioa pois ennen pintakäsittelyä (me käytimme hionnassa punaista karhunkieltä). Hionnan jälkeen laudat olivat harmaammat, melkein vihertävät, mutta oksakohdat olivat vaalentuneet kunnolla. Odotin, että tässä vaiheessa lattia olisi ollut valkoisempi. Lipeä käsittelyn voi tehdä kahdestikin, mutta en halunnut riskeerata että lattiasta tulisi liiankaan harmaa...


Lipeä kuivatti puuta, joistain kohdin puu hilseili ja lohkeili, mutta kohdat hiottiin tasaiseksi. Meillä lattialaudat käsiteltiin öljyvahalla, joka kosteuttaa ja suojaa puuta. Öljyvaha antaa kestävän pinnan, joka hylkii vettä ja likaa (kuinka lupaavalta tämä kuulostaakaan!). Koska lipeän jälkeen lattia oli vielä kaukana toivotusta vaaleudesta, sekoitin Osmocolorin 2,5 litran värittömään öljyvahaan saman sarjan 0,3 litran valkoisen puuvahapurkin. Sekoitukseen tuli aika sopivasti valkoista pigmenttiä, kun öljysimme lattian kahdesti.



Öljyä levitettiin ensin reunoille siveltimellä ja muuten lattiaan telattiin hyvin ohuesti öljyvahaa. Hyvät vinkit tähänkin löytyy Osmocolorin videolta. Vaikeinta oli saada levitettyä öljyä tarpeeksi ohuesti ja tasaisesti. Ensimmäisen öljykerroksen kuivuttua käsiteltiin lattia vielä toiseen kertaan, jolloin epätasaisuuksia sai vielä onneksi tasattua.


Ja niin meillä on valkoisen harmaa puulattia makuuhuoneessa ja keittiössä (ja kohta myös olohuoneessa). Tykkään lopputuloksesta ja toivon, että lattia kestää kauniina myös kulutuksessa.

Kommentit

Lähetä kommentti